Johdatus tietokoneen ja verkon valvontaan
Tietokoneen valvonta on jatkuvaa pyrkimystä seurata aktiivisesti kohdelaitteen toimintaa, keskeisiä toimia ja kaikkia kiintolevyille (sisäisille, ulkoisille tai piilotetuille) ladattavia tietoja, kun taas verkon valvonta on prosessi, jossa seurataan arvokkaita tietoja, joita siirretään paikallisten tietoverkkojen, kuten lähiverkon, tai Internetin kautta.
Valvontaan osallistuvat tahot
Valvontaprosessin voi suorittaa yksittäinen henkilö tai ryhmä, rikollisjärjestöt, hallitukset ja suuret yritykset, ja se tehdään usein salassa, koska se ei ole laillista tai koska valvontaa suorittava taho pyrkii välttämään epäilyksen herättämistä.
Valvonnan kaikkialle ulottuvuus
Nykyään tietokoneiden, teollisuusvalvontalaitteiden,sotilaallisten kosketusvalvontalaitteiden ja verkkovalvonnan kaikkialle ulottuva läsnäolo on kiistaton, ja lähes kaikkea Internet-liikennettä valvotaan koko ajan.
Vaikutukset yksityisyyteen ja valvontaan
Yksityisyyden säilyttäminen verkossa on käytännössä mahdotonta, minkä ansiosta hallitukset ja muut hallintoviranomaiset voivat luoda ja säilyttää yhteiskunnallisen valvonnan, tunnistaa ja tarkkailla mahdollisia uhkia ja ennen kaikkea tutkia ja estää rikollista toimintaa.
Valvontaohjelmat ja oikeudelliset puitteet
Valvontaohjelmien ja valvontarakenteiden, kuten Total Information Awareness -hankkeen, innovatiivisten valvontatekniikoiden, kuten nopeiden valvontatietokoneiden ja biometristen ohjelmistojen, sekä liittovaltion lakien, kuten Communications Assistance for Law Enforcement Act -lain, käyttöönoton ja täytäntöönpanon jälkeen hallituksilla ja suurilla organisaatioilla on tällä hetkellä ennennäkemättömät mahdollisuudet valvoa jatkuvasti kaikkien internetin käyttäjien ja kansalaisten toimintaa.
Valvonnan vastustaminen
Kansalaisjärjestöt, kuten Toimittajat ilman rajoja ja Electronic Frontier Foundation, taistelevat kuitenkin yksilön yksityisyyden ja kansalaisten kansalaisoikeuksien säilyttämisen puolesta.
Hakkeriryhmien rooli
Myös tunnettu ja pahamaineinen "hacktivistiryhmä/yhdistys" Anonymous on hakkeroinut useita hallituksia ja niiden verkkosivustoja paljastaakseen yleisölle meneillään olevan "ankaran valvonnan".
Oikeudelliset ja moraaliset huolenaiheet
Tällaiset kansalaisjärjestöt ja vigilante-ryhmät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että poliittisia ja henkilökohtaisia vapauksia rajoittava massavalvonta on laitonta ja moraalitonta, mikä on johtanut lukuisiin oikeusjuttuihin, kuten yhdysvaltalaiseen ryhmäkanteeseen "Hepting v. AT&T".
Valvontaa koskeva lainsäädäntö
Koska suurin osa tietokonevalvonnasta liittyy Internet-liikenteen, -tietojen ja -käyttäytymismallien seurantaan, Yhdysvallat hyväksyi vuonna 1994 "Communications Assistance for Law Enforcement Act" -lain, joka tunnetaan myös nimellä "Digital Telephony Act". Sen mukaan hallituksen ja sen tiedustelupalvelujen on voitava seurata kaikkia puheluita ja laajakaistaista Internet-liikennettä (hakuhistoriaa, sähköpostiviestejä, sovellusten sisäisiä viestejä jne.) rajoituksetta, esteettömästi ja reaaliaikaisesti.
Pakettien sieppaus ja seuranta
Kaikki Internetissä lähetettävä data jaetaan pienempiin "paketeiksi" kutsuttuihin osiin, jotka voidaan siirtää paljon helpommin ja nopeammin määränpäähän, jossa ne kootaan takaisin kokonaiseksi tiedostoksi, kuvaksi, viestiksi jne.
Pakettien nuuskimisprosessi
Pakettien sieppaaminen eli "packet sniffing" on prosessi, jossa seurataan näitä täsmällisiä datasegmenttejä pakettien sieppauslaitteen avulla, joka ottaa datapaketit välittömästi haltuunsa, seuloo tiedot läpi ja etsii tärkeitä yksityiskohtia.
Teleyritysten vaatimustenmukaisuus
Communications Assistance for Law Enforcement Act -lain (lakien täytäntöönpanoa tukeva viestintätoiminta) mukaan kaikkien yhdysvaltalaisten televiestintäyhtiöiden on otettava käyttöön tällaisia pakettien sieppauslaitteita ja -ohjelmistoja, jotta liittovaltion lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaiset voivat siepata asiakkaidensa kaiken laajakaistaisen Internet- ja VoIP-liikenteen (voice over Internet protocol).
